6 viikkoa salityöskentelyä takana!

Tänään on viimeinen päivä salissa ja huomenna on vaihto eli siirryn keittiölle.

Salissa työvaatteina oli työpaikalta saatu musta kauluspaita + omat mustat housut ja kokkikengät.

Aamuvuoro oli 7.30-11.30, 8.00-12.00 tai 9.00-13.00

• Vein kahvia ja maitoa asiakkaille ja täytin uusia maito- ja kahvipulloja
• Keräsin likaisia astioita pöydistä
• Avasin muutaman skumppapullon
• Kiillotin haarukoita, veitsiä, lusikoita, vesilaseja ja viinilaseja
• Vaihdoin likaiset pöytäliinat uusiin
• Katoin pöydät joko uudestaan aamupalalle tai illallista varten
• Täytin "sivupöydät" iltaa varten (viinilaseja, pöytäliinoja, vesilaseja ja servettejä)

Iltavuoro oli 19.30-23.30

Työpaikalta saatu nimikyltti.

• Asettelin kahvikupit aamua varten
• Kiillotin haarukoita veitsiä, lusikoita, mehulaseja ja skumppalaseja
• Valmistelin teepussit ja teepannut aamua varten
• Taittelin servettejä
• Vein mehulasit saliin oikeille paikoille
• Muutaman kerran otin asiakkaiden juomatilauksia vastaan
• Vein asiakkaille heidän tilaamia juomia
• Avasin muutaman kerran viinipullon
• Keräsin likaisia astioita pois
• Vaihdoin likaiset pöytäliinat uusiin
• Katoin pöydät joko uudestaan illalliselle tai aamupalalle
• Sain/jouduin kerran laulamaan muiden tarjoilijoiden kanssa espanjaksi hyvää syntymäpäivää jollekin asiakkaalle, tietenkin itse vain liikutin suuta kun en kerta tiennyt miten laulu menee :D

Omat mielipiteeni salityöskentelystä:
+ Työkaverit olivat tosi mukavia
+ Kaikki tarjoilijat osasivat englantia (jotkut enemmän ja jotkut vähemmän)
+ Aina oli jotain tekemistä, joten ei ollut tylsiä hetkiä
- Työajat olivat typerät
- Aika usein joutuin olla vähintään sen 10 minuuttia ylitöissä (ei kuulosta paljolta, mutta pitkällä aikavälillä se rupeaa ketuttamaan)
- Aika usein asiakkaat tulivat kyselemään espanjaksi kaikkea enkä tietenkään osannut yhtään espanjaa

Kaiken kaikkiaan salityöskentely oli aivan mukavaa. Huonoja päiviäkin totta kai löytyi ja työajat ärsytti, mutta itse työnteko oli mukavaa. Oli kiva huomata viimeisenä päivänä, että muut tarjoilijat oikeasti arvostivat apuani ja tykkäsivät että olin heidän kanssaan töissä, enkä siis ollut mitenkään tiellä. :)

Ravintolassa oli myös aika paljon suomalaisia asiakkaita, joten välillä tuntui että puhuin enemmän suomea kuin englantia. Kaikki suomalaiset olivat innostuneita kun löytyi suomalainenkin tarjoilija ja heitä kovasti kiinnosti mistä päin suomea tulen, missä olen koulussa, kuinka kauan olen espanjassa ja sun muuta.



- Kirsi tai kuten salissa työntekijät kutsuivat "Khirsi, Khörsi, Kriisi, Kris, Iisi" (ei oo vissii helppo lausua mun nimeä)

PS. tj 49 ja on Miikkaa kova ikävä. <3